Aamusella,
ennen asiakkaiden saapumista lähetettiin safariopasharjoittelijakokelas (Ari)
ajamaan heppajälki auki välille Nipanen- Tahko Horses, jotta hevosten on
helpompi kulkea reittiä eli autamme paikallista hevosyrittäjää. Ohjeeksi Arille
annettiin toimia nopsasti sekä olla jäämättä kiinni ja jos jäät kiinni, älä
vahingossakaan soita meille… Arvatenkin Ari könysi pois tuuli lasi rikki ja hikisenä
ja ajoissa (selvästi safarihörhöainesta).
Päivän
caset alkoivat sitten normaalisti ja arvottiin voittaneiden kesken kulkupelit
omiin ryhmiin ja totesin meikäläisenkin voittaneen seikkailusafarin siis 3 h safari
sekä köysilaskeutuminen.
( ja 2.
oppaaksi sain innokasta innokkaamman safariblondin tiskin takaa mukaan).
Puolenpäivän
jälkeen asiakkaiden saapuessa, todettiin vuokrakelkkojen olevan vielä teillä
tietämättömillä, joten sotkettiin hyvät suunnitelmat normaaliin tapaan
viimehetkellä. Itse pomppasin renen kyytiin ja ja perään etsin hyvän vanhan
palvelijan’’ ventturen’’, jottei blondille tule ongelmia sillä osaa tuo kulkupeli
tulla kotiin jo vanhalla kokemuksella (+10 000 km) eikä pääse nousemaan hattuun
uudet hienot härvelit!
No
hyvinhän se meni, mutta tokan kilometrin jälkeen puuttui vaan peräopas ja 2 asiakasta?!??
Vielä ennen näkemättömämpää oli se, että jos keulaopas pyöräyttää lenkin ja
tulee vastaan vilkuttaen niin johan siinä menee sekaisin ja kaikkee helv#”@£i!!
no eivät sit halunneet seurata meikäläistä ja jatkoivat matkaa aina pehkun
risteykseen ohi? No joo kaipa sitä joutaa välillä harjoittelemaan näitä hommia
meikäläinenkin, että pysyy mieli virkeänä…
ja
määrittihän se peräopas paikan puhelimen navigaattorilla varpaisjärven reitille?
Mutta kyllä se oli siinä seuraavan mutkan takana kiltisti ihmettelemässä omaa
sijaintiaan (ajoi varpaisjärven ja pehkun risteysten ohi ja väittää ettei oo
ollu risteyksiä..??? Seuraavaksi taitaa olla blondille karttaharjoitukset
odottamassa ja patikoiden ilman faceböökkeja, gps:iä ja muita elektroonisia
vempeleitä – ja käynti Spectsaverille heti, että alkaa kyltit näkyä!
Kun
ryhmä saatiin kasaan, niin sitten sitä oltiin leirissä ja köysilaskeutuminen
meni jotakuinkin vähän rutiinilla… ja kun nyt oikein ajattelin asiaa, niin
tulin lopputulokseen, että taidan selvitä kiertolenkin itsekseni kaikkien 7
asiakaan kanssa. Joten lähetin toimistovahvistuksen suoraan samaa reittiä
takaisin. loppulenkki menikin hyvin kierrettiin Syvärin saaria ja nautittiin
syvästä lumesta saarten reunoilla.
Pääkallopaikalle
palatessa tilanne olikin jo hyvä sillä pihassa oli vaan pari vierasta
sini-valkoisilla kulkupeleillä varustettuina eli poliiseja. No onneksi nämä
herrat olivat ohikulkumatkalla ja vaihtamassa kuulumisia. Poliisitkin
kattelivat huuli pyöreänä, kun harjoittelija-daamimme ryntäsi huolissaan
selittämään, että safarin perävahvistus oli upottanut ventturen hankeen
kiinni!! Eihän tässä per#%@# ehdi edes kypärää ottaa päästä pois, kun on heti uusi
”katastrofi” sattunut! Kaiken huipuksi harjoittelija selitti tuntomerkit
blondin siljainnista poliisien ja asiakkaiden kuullen: ”jossain Nipasella ja
vieressä on HEVOSENPASKAA”. Vedin kypärän päähän ja mietin siinä hissukseen,
että MITÄ HELVETTIÄ SE SIELLÄ TEKEE kun se ura kulkee puoli kilsaa reitin
vieressä?! Oli kuulemma ollu kääntöpaikat hieman heikossa ja pitänyt ajaa sinne…
ja ja ja kaikkee..pakitellut edes-takas ja päätyny hankeen.
Kyseessä
oli normaali turistisetti, eli suksi oli noin 5 cm reitin vieressä, että blondi
oli pystynyt hyppäämään kovalle reitille niin ettei mene lunta kenkiin. Ja
kelkka oli aavistuksen verran kiinni, ettei tarvinnut kuin nykäistä. Syy miksi
hän oli lähtenyt sinne niin oli kuulemma alun perin hukannut köysikassin
reitille ja lähtenyt etsimään sitä… No saatiinhan se nörttiblondi sieltä
viimein pois yllättäin, kun kahvit oli saatu tippumaan! Lopuille reissuille
kelpuutettiin vain ulkoilmaan karaistuneita urospuoleisia kehäkolmosen
ulkopuolella asuvia oppaita (blondi istuin UGGit jalassa koneella) ja reissut
menivät sitten oppikirjan mukaan.
Ai niin…kävihän
Kuopion urhot myös etsimässä meidän kadonneita lampaita eli varastettuja
Ventureita. Ensin loppui bensa, sitten öljy ja taisi tulla vielä pimeäkin,
joten pojat luovuttivat leikin kesken ja kelkat haettiin seuraavana päivänä. Kyllä
oli rosvoilta puuttunut äly ja tolkku, sillä oli ”hieman” liukukiskot
lämmenneet ja matto oli aavistuksen jumissa…että tämmöstä tällä kertaa…
-Arto-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti